Uudenkaupungin kaupungin taloudellinen tila on ajautunut niin huonoon tilaan viimeisten vuosien aikana, että vanhoilla keinoilla on erittäin vaikeaa ellei peräti mahdotonta saada talouttamme enää kuntoon.
Esimerkiksi viime vuonna kaupungin maksamat palkat nousivat 1,6 miljoonalla eurolla eli 5,2 %. Eläke- ja sosiaalivakuutusmaksut sisältävät henkilöstömenot nousivat 2,2 miljoonalla euroa, 5,4 %:lla. Koko kunta-alan palkkasumma nousi noin 4 % ja ansiotaso 3,5 %. Niiden kasvu on kahtena vuotena ylittänyt muun maan kasvun. Uudenkaupungin asukaskohtaiset eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkevakuutusmaksut ovat korkeat ja niiden kasvu on ollut 1,5-kertainen koko maahan verrattuna. Alemmeko nyt sitten maksaa vielä uudestaan 90-luvun laman kustannuksia? Se, jos jokin, vasta kalliiksi tulee uusikaupunkilaisille!
Viime vuonna vakituista henkilöstöä oli tilinpäätösasiakirjojen mukaan 817 työllistä. Kun siihen lisätään työllistetyt ja sijaiset, luku onkin jo aivan jotain muuta, eli 1 124 henkilöä.
Uudenkaupungin lainakanta oli vuoden 2009 lopussa noin 31,8 miljoonaa euroa, 2006 euroa/as. Lainamäärä kasvoi 7,6 miljoonalla eurolla vuodesta 2008. Lainakannassa on mukana 5,8 miljoonan euron shekkitililuotto. Kaikista lainoista 34 % eli noin kolmannes on liikelaitosten lainoja.
Uudenkaupungin omien rahastojen, mitä kaikkea ne ovatkaan, pääoma oli vuoden 2009 lopussa enää 0,85 miljoonaa euroa ja vapaaehtoisten varausten määrä 2,2 miljoonaa euroa. Rahastojen ja varausten määrää laski 0,4 miljoonalla eurolla.
Uudenkaupungin omavaraisuusaste laski 63 %:iin. Hyvänä tavoitetasona pidetään 70 %:n omavaraisuutta. Kaupunki teki investointinsa lainarahalla, ja kaupungin tulot menivät käyttömenojen katteeksi eli toiminnan pyörittämiseen. Kaupungin taloudellinen tilanne on heikko, koska talous on tasapainossa vasta silloin, kun vuosikate riittää poistoihin. Kaupungin omaisuuden kunnossapitämiseksi investointien on vastaavasti oltava vähintään poistojen suuruiset.
Talous on tasapainossa, jos kunnan vuosikate riittää poistoihin ja poistojen määrää kattaa investoinnit. Uudessakaupungissa vuosikate oli vain 8 % poistoista, ja se kattoi alle 7 % investoinneista, joten kaupungin talous oli tunnusluvuilla mitattuna edelleen heikkenevä vuonna 2009.
Kaupungin taseessa on tämän jälkeen noin 3.770.000 euroa kattamatonta alijäämää. Valitettavasti suunta näyttää entistä huonommalta. Esimerkiksi jo nyt tänä vuonna, kun vasta kahdeksan kuukauden budjettiseuranta on valmis, valtuustolta haetaan lisää rahaa 3.650.000 euroa. Entä loppuvuonna? Budjettikuukausia on jäljellä vielä neljä tänäkin vuonna. Hyvä on muistaa, että talousarvio ylittyi viime vuonnakin, vaikka sitä tarkistettiin useaan otteeseen. Siis vuoden 2009 aikana.
Koko kuluneen vuosituhannen alun ensimmäisen vuosikymmen ajan taloutemme pyörittäminen on vaatinut suuria rahapanostuksia niin elinkeinotoimeen kuin myös palvelurakenteen ylläpitämiseen. Joko siksi tai rahapanostuksien vuoksi taloutemme pyörittämiseen, joiden tuottavuudesta voidaan olla montaa eri mieltä, olemme erittäin huolestuneita kaupungin tulevaisuudesta. Maailmantalouden nousukausi ei ole näkynyt kaupungin taloudessa ja tuottavuudessa. Päinvastoin! Muualla verotulot ovat kasvaneet, mutta meillä ne sen sijaan ovat laskeneet.
Viimeisen 20 vuoden aikana kaupungista on muuttanut pois yli 2000 ihmistä. Sen voi ajatella myös niin, että poismuutto kaupungista on mahdollistanut myös työttömyytemme saamisen maan kuntien keskiarvon tasoille, koska työvoimaan luettava väki on muuttanut kaupungista pois eli työttömien määrä on vähentynyt oleellisesti väkipaon vuoksi.
Pitkään asiaa harkittumme, miten tästä eteenpäin, olemme tulleet siihen johtopäätökseen, että kaupungin toiminnan johtamisessa ei olla onnistuttu. Vai onko se veronmaksain etu, että edessämme on verrokkikuntia nopeampi veroprosentin korotusvauhti, kaupunkikonsernin lainamäärä nousee nousemistaan ja samalla myös demokratia menettää pysyvästi otettaan uusien kiinteistöosakeyhtiön myötä. Samalla on odotettavissa kaupungin houkuttelevuuden heikkeneminen, koska kaikkien toimintojen ylläpitoon ei yksinkertaisesti enää riitä kaupungin saamat vero- ja maksutulot. Eikä myöskään valtion eri tukien saamiseen kuntataloutemme paikkaosarjoiksi voida enää luottaa, koska liian moni kunta Suomessa on taloudellisesti liian ahtaalla.
Väestökehityksemme muita verrokkikuntia nopeampi muuttuminen jatkuvasti huonompaan suuntaan on tae siitä, että meillä on edessä todella vaikeat ajat. Myös maailmantalouden äärimäisen epävarma kehittyminen ja kehityssuunta eivät lupaa kaupungille hyviä aikoja. Velaksi emme voi enempää elää. Meidän päätöksiämme joutuvat maksamaan jälkipolvet alati huonompina peruspalveluina sekä jo nyt yhteiskunnan heikompiosaiset eli määrätyt lapset, vanhukset ja muut kaupungin heikompiosaiset kuten sairaat, syrjäytyneet ja työttömät.
Lisäksi on ollut havaittavissa selvästi päätöksenteon kulttuurimuutos kuluneen valtuustokauden aikana kaikilla päätöksenteon portailla. On ollut nähtävissä selviä ylilyöntejä kuten: on lähetelty asiattomia ja paikkaansapitämättömiä sähköpostiviestejä ainakin kaupunginvaltuutetuille, lausunnoilla paikanpäällä on estetty lautakunnan enemmistön toimintaa, on annettu kyseenalaisia tietoja lautakunnan enemmistön toimintamahdollisuuksista. Lisäksi on asennoiduttu niin, että yhteistyö naapurikaupungin kanssa on äärimäisen hankalaa.
Näillä perusteilla esitämme, että kaupunginhallitus ryhtyy välittömiin toimiin tarkistaakseen, että voiko yli 30 vuotta kaupungin organisaation eri tehtävissä palvellut, nykyinen kaupunginjohtajamme tuottaa enää sellaisia rakenteellisia uudistusesityksiä, jolla saisimme kaupungin talouden tasapainoon tai ainakin saisimme taattua lakisääteiset palvelut niille, jotka niitä perustellusti tarvitsevat. Todettakoon, että kaupunginhallituksella ei ole aikaa tämän aloitteen käsittelyyn montaa kuukautta. Kaupunginhallituksen on hyvä muistaa myös se, että yrityselämässäkin yritysjohtajia vaihdetaan, vaikka yritys olisi tuottanut positiivista tulosta koko ajan. Mutta miten on meillä? Se on päinvastoin, meidän kaupungissa olemme eläneet liian pitkään jo yli varojemme. Onko tämä todellakin uusikaupunkilaisten veronmaksajien etu?
Uudessakaupungissa 27.09.2010
Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut
