Pöly alkaa pikkuhiljaa laskeutua niin hallituksen kuin puheenjohtajiston valinnan osalta. Näihin asioihin mielestäni kiinteästi liittyvä (huom. oma henkilökohtainen näkemys siis) kiusaamisepisodi elää omaa elämäänsä. Samoin kuin paikallislehdet. Oma vieno toive blogini lukijoille on, että lukekaa kaikkia paikallisia tiedotusvälineitä silloin kun haluatte saada kokonaiskuvan käsiteltävänä olevasta asiasta. Olen aikoinani sanonut, että UUTINEN ON AINA toimittajan näkemys asioista. Vaikka se puettaisiin kuinka kauniisiin asuihin ja korulauseisiin.

Mutta miksi ihmeessä tämänkaltainen show kaupungissa, jonka virkamiehillä ja luottamustoimihenkilöillä luulisi kaikki paukut palavan talouden tasapainottamiseen? Meillä kun ollaan miljoonatolkulla kuralla, ellette ole sitä huomanneet ja köyhäinapurahakin oli vain yhden kerran käytössä.

Yllekirjoittaja ottaa itsekkäästi asiasta kyseenalaisen kunnian herrojen shown järjestämisestä. Se oli minun vuokseni.

Oli nimittäin jo syksyllä tiedossa, että niin sanottujen isojen ryhmien "isot pojat" alkoivat suunnitella toimia saadakseen minut kipattua kaupunginhallituksesta. Ymmärrän sen täysin. Kahden vuoden kaupunginhallitustyöskentelyn perusteella. Jos istuisin vastapuolella, näissä virkamiespuolueen riveissä, olisin nähnyt ilomielin hallituksen jäsenenä paikkansa sekoomukselle myyneen kaupunginvaltuuston entisen toisen varapuheenjohtajan, jolle jäi koko pelissä musta pekka.

Jos ei osaa pelata, ei kannata osallistua. Siksi henkilökohtaisesti en peleihin osallistu.

Kun kaupunginhallituksessa käyttää kolme kertaa puheenvuoron kahden vuoden aikana, niin sellainen kaveri sopii hyvin mykkiin ja hiljaisiin perässähiihtäjiin ja valtaapitävien nuolijoihin. Oli vallankäyttö sitten demokraattista tai ei.

Ai mitkäkö nämä kolme puheenvuoroa?

No, muistan ne ulkoa, olivat ne sen verran historialliset, eli:

"Anteeksi, joudun poistumaan kokouksesta", "Kyllä, olen Heikin kanssa asiasta samaa mieltä" sekä "Ralli on Uudellekaupungille merkittävä asia..."

Se niistä.

No tätä kippaamistointa suunniteltiin sitten kaikessa rauhassa "selkämme takana". Tosin aika hyvin oli tiedossa, missä herrojen metkut menivät. Mielikuvitus olisi voinut olla paremmin käytössä kabinettipuuhissa. Ja osaa sitä matikkaa muutkin kuin kalkulaattoriaan kaupunginvaltuuston kokouksessa räpläillyt hallituksen puheenjohtaja.

Kun kaupunginhallituksen puheenjohtaja meuhkaa oman ryhmänsä kokouksessa, että haluaa minusta eroon hallituksen pöydän ääressä, kun "ei jaksa kuunnella räksyttämistäni", niin eiköhän silloin olisi parempi ottaa kokoaikainen pesti sieltä Albaniasta vai missä se nyt oli...Muistutan, että joka kerta, kun olen kaupunginhallituksessa ollut päätösesitystä vastaan, on siihen ollut perustelu. Eli käsitykseni mukaan räksyttäjät räksyttävät räksytämisen ilosta. Tosin koirana voisin muutamien kintuille aikani kuluksi kusaistakin.

Alan ymmärtää myös pikkuhiljaa hitailla aivoillani erään vasemmistohallitusjäsenen puheet hallitustyöskentelyn alkumetreiltä pari vuotta sitten, kun puhui jostain ihmeen yhtenäisestä, hyvähenkisestä joukosta. Hyvähenkisyys ja yhtenäisyys tarkoittikin sitä, että pitää nuolla näiden sanojien lenkkareita. Lenkkareita, jotka saattaisivat olla märät.

Kun ei nuoltu, niin imperiumin vastaisku tuli voimalla. Se myönnettäköön.

Sitä en osaa oikein sanoa joutuivatko mielistelijöitä ympärilleen keräävät vallankahvassa nyt jo roikkuvat johtavat poliitikot ja virkamiehet ojasta allikkoon, kun saivat entiselle tuolilleni Aaltosen. Sen näyttää aika.

Varmaa on, että olalletaputeltava olisi ollut heille mieleen. Toivon, ettette kuitenkaan kohtele jatkossa tuntemianne ihmisiä kuin märkiä rättejä...