Ottamatta sen enempää kantaa erinäisiin blogikommentteihin koskien yllekirjoittaneen sanomisiin valtuustossa maanantai-iltana, päädyin pistämään muutaman rivin kokouksesta itsekin.

(Puheiden laadut ja nimittelyt voi todeta jokainen omin silmin aikanaan nettivideolta alkkaritv.fi:stä, kunhan pitkä kokous saadaan editoitua sinne, toivoakseni pääsiäispyhiksi. Muistuttaisin kuitenkin, että sanan "holocaust" isänä kokouksessa eivät olleet kolme poliittisesti epäkorrektia, vaan valtuutettu Valkonen käytti oivaltavasti sanoja "lopulliset ratkaisut" suoraan 'Esitys vanhustenhuollon palvelurakenteeks 2012-2015' -pykälän päätösehdotuksesta. Tämä sanapari löytyy myös pöytäkirjasta. Se siitä).

Nämä rivit omistan paljon puhetta aiheuttaneen vanhusten palvelurakennepykälälle.

Jo aikoinaan istuessani kaupunginhallituksessa 2009-2010 sain ikärasistin leiman otsaani kummastellessani kaupunginhallituksen jäsenten intoa tehdä Uudestakaupungista houkutteleva asuinpaikka senioriväelle. Auta armias, mitkä inhot siinä päälle tuli. Tällainen "pojankloppi" kehtaa arvostella vanhempia ihmisiä ja niin edelleen. Mitä kaikkea siinä nyt sitten saikin kuulla.

Kun nyt olen "ikärasisti", niin mielelläni eilen avasin valtuutetuille tämän seniori-intoilun seurauksia ja varsinkin sitä, mihin perustin kyynisen suhtautumisen tähän intoiluun.

Nyt kun oli vihdoin kättä pidempää, eli lukuja käytössä.

Meille jokaiselle valtuutetulle oli toimitettu ihan tätä pykälää varten väestöennuste vuosille 2011-2030.

Vuonna 2011 yli 65 -vuotiaita Uudessakaupungissa on 3 529 henkilöä.
Vuonna 2011 yli 85 -vuotiaita Uudessakaupungissa on 392 henkilöä.

Nykyisen väestökehityksen pohjalta ennustetaan seuraavaa:

Vuonna 2030 yli 65 -vuotiaita Uudessakaupungissa on 5 840 henkilöä.
Vuonna 2030 yli 85 -vuotiaita Uudessakaupungissa on 927 henkilöä.

Okei, yli 65-vuotiaista suurin osa käy ja kukkuu ihan täysin omilla koneistoillaan ja elää taatusti vähintään keskivertoelämää siinä missä nuoremmatkin kanssamatkaajat, mutta... Vuonna 2030 Uudessakaupungissa on 927 yli 85 -vuotiasta henkilöä, kun vuonna 2011 heitä oli vain 392 henkilöä!

Äskeistä lukukavalkadia kun tulkitsen (ihan miten päin tahansa), en voi kuin edelleen esittää kaupunginhallituksessa aikoinaan esittämäni kritiikin.

Mikäli noita lukuja yksikin kaupunginhallituksen nykyjäsen pohtii ilman ikärasismiajatuksia, niin uskon, että sen pöydän ympärillä ymmärretään melkoisten haasteiden olevan edessä jo pelkästään noilla luvuilla. Yli 85 -vuotiaiden osuus väestöstämme on 2,5 -kertainen nykypäivään verrattuna vuonna 2030. Ilman senioreiden lisähoukuttimiakin.

Kyllä, uskokaa tai älkää, tänään 65 vuotta täyttävä täyttää tasan 20 vuoden kuluttua 85 vuotta. Tiedostan siis, että nämä 65-vuotiaat ovat veronmaksajia ja heillä on käyttää rahaa paikallisiin liikkeisiin ja muuhun kulutukseen. Mutta tämä tie ja autuas apu on kovin lyhytaikainen ilo. Tietysti politiikanteossa ajatus kauaskantoisuudsta on hiukan huonossa huudossa.

Näillä eväillä.

Mikäli joku väittää tämän pohjalta, että olen vanhusvastainen, niin totean; Arvostan niin paljon niitä ikänsä puolesta elämänsä ehtoopuolella olevia ihmisiä, jotka ovat elämäntyönsä tehneet, että soisin heille parhaan mahdollisen hoidon Uudessakaupungissakin heidän viimeisille elinvuosilleen. Mikäli nuo luvut jo nykykehityksellä (ilman senioriasukashaalintakampanjoita) realisoituvat vuonna 2030, pelkään, että olemme isojen murheiden äärellä.