...mutta pari riviä bittiavaruuteen kylläkin.

Hallitus päätti yksimielisesti palauttaa 200 000 euron historiakirjahankkeen takaisin "historiatoimikunnalle".

Hyvä niin. Eikä vähiten systä, että rahoituksen selvittäminen oli, ei nyt hakusessa, mutta loisti poissaolollaan. Alun alkaen kun kuulemma tämäkin seikka olisi kuulunut kuulemma otaa selville.

Oli miten oli.

Paikallisissa verkkouutisissa pelättiin, että historiankirjan sisältö saattaisi olla maksajiensa näköinen, mikäli siihen tulisi ulkopuolista rahoitusta esimerkiksi yrityksiltä.

Huoli on turha. Esimerkiksi hallituksessa esittämäni ratkaisu siitä, miten kirjan loppusivuja myytäisiin eri tahoille sulkisi käpälöintimahdollisuudet kokonaan. Yritys XXXX maksaisi XXXX summan ja sillä saisi lunastettua itselleen vaikka 100 kpl historiankirjaa, missä viimeiset 20-30 sivua olisikin kyseisen yrityksen historiaa.

Kyseisellä konseptilla on toteutettu jo kirjoja ja saatu kustannukset peitettyä. Työstä on vielä jäänyt viivan alle plussaa. Uskomatonta, mutta epäpunaista.

Uudenkaupungin kaupunki painattaisi omiin tarpeisiinsa kirjaa, missä on 300 sivua pelkkää historiaa ilman yritysosuuksia. Se saisi kasan teoksia, joissa ei ole yhdenkään yritysjohtajan käpälöintiä.

Saisi siinä paikallismedian toimittajakin nukkua yönsä rauhassa.

Tosin mitä eroa on sillä, että esimerkiksi iso yritys antaisi rahallisen panoksen Uudenkaupungin historiankirjaan verrattuna nykyiseen toimikuntaan?

Kun katsoo sopimusluonnosta, niin kirjoittajaksi valittu kirjoittaja sitoutuisi tilaushankkeen työvaiheiden kohdan 5. mukaan: "...sisällöstä ja ulkoasusta sovitaan toimitustyön aikana yhteistyössä tilaajan historiatoimikunnan kanssa."

Äskeistä suoraa lainausta pohtiessa herääkin kysymys, voiko historiatoimikunnassa olla mukana yhtään nykyistä paikallisvaikuttajaa tai sellaista henkilöä joilla olisi intressejä puuttua toimitustyöhön kirjan osalta?

Oma mielipiteeni on, ettei voi.