Aivan aluksi haluan onnitella seurakuntavaalien läpimenneitä. Varsinkin Laitilaan Tommille ja Jussille. Meillä Uudessakaupungissa tulos ei aivan noin hyvä ollut.

•••••

Maanantain budjettihallitus osoitti kiistattomasti sen, miten meillä luottamustoimihenkilöt rämpivät kontallaan virkamiehistön edessä. Jos jonkin hallintokunnan johtaja perusteli maanantaina jonkin investoinnin olevan "tärkeä", se riitti perusteluksi ja silloin investointi hyväksyttiin. No, vielä valtuustossa tullee äänestyksiä ja turpiinkin taas kunnolla. Mikä ei tapa, vahvistaa. Suurten ryhmien rehvakkaat puheet investointien miljoonasäästöistä valtuuston seminaarissa osoittautuivat jälleen kerran sanahelinäksi.

Ja aina pitää muistaa, miten virkamiehelle oman hallintokunnan rahat ovat, tottakai, tärkeitä. On luonnollista puolustaa omaansa. Varsinkin investointien joukkoon upotettuja selkeitä palkkakustannuksia.

Tätä se on, kun poliitikkojen linja ei muutu. Olivat ajat sitten hyvät tai huonot.

Olen viime aikoina pienessä herneentemmellyskentässäni pohtinut, miksi näin on ja ainakin uusikaupunkilaispäätöksentekoa vaivaa hämärän näkemykseni mukaan "kaverisidonnaisuus". Liian pitkään samat henkilöt samojen pöytien ääressä ovat pyöritelleet asioita ja tällä tavalla on syntynyt huolestuttava vallan konsensus, ilman vastuuta (vastuu kaikesta sysätään seuraavalle sukupolvelle, kun omat kuulolaitteet ovat jo sammuneet), jossa ovat käsi kädessä johtavat kunnallispoliitikot yli puoluerajojen yhdessä virkamiesjohdon kanssa. Niin, ja lisätään siihen vielä kolmanneksi tiedotusvälineemme; Neues.. No... olkoon.

•••••

Paljon on tullut porua kaupungin työntekijöiden tuloksellisuuserän johdosta, kun hallitus meni mokoma hyväksymään esityksen, että kyseessä on henkilökohtainen lisä (0,7%) eikä tehtäväkohtainen. Kannatan henkilökohtaisia kannustimia. Mutta ensin tietysti se tulos...

•••••

Mutta sitten otsikon salaisiin papereihin.

Toimenpide-/säästöohjelman hyväksyminen siirtyi ensi maanantaille. Olen tässä viimeisen muutaman kuukauden aikana taloustyöryhmän jäsenenä tullut siihen tulokseen, että JOKU (!?!) EI MILLÄÄN HALUAISI meidän luottamustoimihenkilöiden saavan käsiimme Vakka-Suomen Sairaalan johtavan lääkärin neljätoista sivuista omaehtoisesti tehtyä lausuntoa/selvitystä/näkemystä erikoissairaanhoidosta paikallistasolla ja kuulevan hänen näkemyksiään kalliista terveyspalveluistamme.

Perin merkillistä on se, että terveyskeskuksen johtavaa ylilääkäriä ei kuitenkaan ole näkynyt asioiden käsittelyssä (muun muassa valtuustoseminaarissa), mutta sitten henkilö joka mielhyvin tulisi kertomaan näkemyksistään, ei millään ole päässyt niitä esittämään. Maanantaina sitten vihdoin. Kun alkaakin olla jo kiire päättää asiat.

Maanantain hallituksen kokouksessa sosiaalijohtajalla oli kädessään kyllä tämä x-files, mutta meille hallituksen jäsenille tämä salaisuuksien nippu tullee loppuviikolla... kunhan saadaan VÄRIKOPIOT. Niiden olemassa olemattomus oli syynä, ettei viime maanantaina niitä saatu.

Muistutan vielä, että mainittu kaksikko lisättynä vanhustyön johtajalla ei saanut aikaiseksi yhteistä esitystä säästöiksi terveyspalveluiden osalta, kun eivät saman pöydän ääreen sopineet... Eikö tässä olisi ollut taas kerran paikka terävimmän kärkemme osoittaa JOHTAJUUTTA ja keskustelujen sekä arvovaltansa nojalla ohjannut kolmikon yhteen?

Mielestäni olisi.