Kaupunginjohtajamme on toimittanut tiedotusvälineille tiedotteen koskien huhuja Uudenkaupungin kaupungin henkilöstön lomautuksista. Se on hyvä. Mitään päätöstä ei hallitus viime maanantaina kokouksessaan ole tehnyt. Vaan "ei niin pientä pilaa, etteikö totta toinen puoli".

Ote tiedotteesta:

Kaupunginhallituksen mainitussa kokouksessa esitettiin raportti menneellä viikol-la henkilöstöjärjestöjen kanssa käydyistä neuvotteluista. Henkilöstöjärjestöille on esitetty paikallista sopimusta, jossa sovittaisiin 1.5.2009 myönnettävien järjestelyvaraerien (0,5 %) ja 1.9.2009 voimaan tulevien yleiskorotusten (2,4 %) maksamisen siirtämisestä 2010 kevääseen, jolloin ne maksettaisiin taannehtivasti. Tämä säästäisi vuonna 2009 n. 360 000 euroa ja antaisi samalla aikaa etsiä ja tehdä harkitusti muita toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia.

Käydyissä neuvotteluissa henkilöstöjärjestöistä JHL, KTN ja JYTY ilmoittivat hyväksyvänsä esityksen paikallisesta sopimuksesta. Ammattiliitto Super ilmoitti tehneensä kielteisen päätöksen, mutta olevansa valmis myöhemmin vuosilomien jälkeen uudelleen keskustelemaan asiasta. Selkeän kielteisesti esitykseen suhtautuivat Tehy ja JUKO."

Surullista, mutta totta. Ei välttämättä kielteisesti suhtautuminen, vaan esimerkiksi JUKOn (entinen Akava) edustajat eivät saaneet valtakirjaa Helsingistä asian neuvottelemiseksi. Herää kysymys, mitä kyseisen ammattiliiton paikallisosastolla on edes virkaa? Harmittavinta koko asiassa on se, että esitykseen olisi enemmistö ammattliitoista suostunut. Heillä on selvästi ymmärrystä siitä, miten tätä taloudellista suota ylitetään kaikki yhdessä.

Suomeksi sanottuna Helsingissä päätettiin uusikaupunkilaisten toimintatavat. Vaikka kenties halua paikallisjäsenillä olisi ollut asian hyväksymiseen, niin ison kirkon porukka jyräsi sen. Harmi.

Käytännössä näyttää siltä, etteivät uusikaupunkilaiset kaupungin työntekijät tule välttymään lomautuksilta. Varsinkaan, kun pehmeämpi vaihtoehto kariutui pääkaupungin päättäjiin. Pohdinta lomautusten toteutumisesta jo tänä vuonna, on oikeastaan pelkkää ajanhukkaa vääjäämättömän edessä. Puheet siitä, ettei lomautuksiin ollenkaan jouduta, voidaan valitettavasti unohtaa.

Äärimäinen keino ennen irtisanomisia. Vaan toteutuu. Koko kuluneen puoli vuotta olen systemaattisesti vastustanut peruspalvelujen ulkopuolisia investointeja ja menolisäyksiä jokaisen erikseen perustellen yhdessä muutaman valtuutetun kanssa aina historiankirjan toteuttamisen n. 250 000 eurosta noin 1,1 miljoonan investoinnista Pyhämaan Tontonmäkeen. Kaupunki on taannut yrityslainoja puolen vuoden aikana yli 10 miljoonaa euroa. Ja valtuusto on enemmistönä ne siunannut. Pikkuhiljaa vastustamisteni syyt alkavat ilmeisesti realisoitua henkilöstölomautuksina. Näin ensialkuun.

Kun noita lukuja pohtii, niin aivan varmasti jossain on säästettävä. Ja nyt säästetään henkilöstökuluissa ja sitä kautta kuntalaisten palveluissa.

Joskus olisi hyvä johtavien virkamiestenkin pohtia, mikä on kunnan/kaupungin perustehtävä. Ja sitä, toteutuuko se tulevaisuudessa. Poliitikot kun pitkälti toimivat kokemusteni mukaan virkamiesjohdon ajatusten mukaan. Tosin onneksi poikkeuksiakin alkaa löytyä. Heitä, jotka käyttävät niitä omia harmaita aivosolujaan.