Paikallinen Neues Deutschland kirjoitti tänään (US 12.9.), niin pääkirjoituksessaan, kuin kolmossivun jutussaan kaupunginhallituksessa maanantaina salaisella listalla olleesta puhepalveluiden tarjouskilpailusta. Erinomainen osoitus siitä, miten "salainen lista" on mitä on.

Kerron hallituksen jäsenenä sen verran asiasta, kuin mitä julkisuudessa nyt on kaikkien luettavana, mutta lisään siihen sen, mistä agitoidut toimittajat EIVÄT kertoneet. Kunhan asia tulee pikkuhiljaa kokonaisuudessaan julkisuuteen, niin ehkä osaltani tuon esille myös jatkossakin niitä asioita, joita totuuden torvemme EI kerro. Koko ajan myös tietäen sen, että saatan joutua vastuuseen oikeusasteissa kirjoituksistani, MIKÄLI POIKKEAN TOTUUDESTA.

Paikallisen puhelinyhtiön häviäminen tarjouskilpailussa oli ilmeisesti yllätys monelle asianosaiselle. Hallituksessa työskentelevänä täysin sidonnaisuuksista riippumattomana henkilönä en voi kuin todeta, että puhepalvelujen kilpailutus osoitti todeksi sen, mitä olen vuosien varrella kasvavasti epäillyt: Kun samat henkilöt istuvat kahdella eri pallilla johtavissa asemissa, niin kunnallisella sektorilla kuin yritysmaailmassa, eivät paikalliset yritykset ole samalla viivalla päätöksenteossa.

Tästä on vuosien varrelta eläviä esimerkkejä, mutta tämänpäiväinen blogi venyisi turhan pitkäksi lukea, mikäli listaisin nämä asiat perusteluineen tähän yhteyteen.

Kun kaupunginhallitus kaupunginjohtajan johdolla uitti Pyhämaan Tontonmäen rakentamisen yhteistyösopimuksella Jyväskylään, ei paikallinen Neues Deutschland nostanut esille paikallisuuden tärkeyttä. Toisin on nyt, kun kyseessä on puhelinyhtiö. Jokainen kuntalainen voi selvittää, ketkä istuvat VSP:n hallituksessa ja kuinka lähellä esimerkiksi politrukkilehti on näitä tahoja. Tontonmäen tapauksessa talonrakennus annettiin ilomielin jyväskyläläiselle talotehtaalle, eikä puhuttukaan paikallisista rakennusyhtiöistä ja niiden työllisyystilanteesta. Asia hoitui näin, kun kaupunginjohtaja EI istu tietämäni mukaan yhdenkään paikallisen rakennusyhtiön hallituksessa.

Vastaan nyt kolmossivulla olleisiin isojen poikien juoksutytön esittämiin kysymyksiin hallituksen jäsenenä henkilökohtaisesti.

Leena Huittisen kysymykset olivat seuraavat:

"Mitä maksoi konsultti?" (siis tarjouspyynnön kasaamisessa ollut asiantuntija)
Hinta kysyttiin ja vastaus saatiin. Tosin vastakysymyksenä näppärälle toimittajalle haluaisin kysyä, miten hinta vaikuttaa siihen, mitä VSP tarjouksessaan tarjosi?

"Mitä pyydettiin ja mitä saatiin?"
Edullisempi tarjous, missä jokainen seikka oli vertailtavissa tarjoajien kesken. Tosin, mikäli olisin asiantuntija alalla ja vastaisin tarjouspyynnön sisältöön pikkutarkasti, olisin ilmeisesti jossain puheliyhtiössä toimitusjohtajana. Tässä kohtaa katsonkin toimivani kuntalaisten mandaatilla toimivana kuntalaisten luottamushenkilönä, en alan asiantuntijana. Oletan, että ainakin jossain asioissa kallispalkkaiset esittelevät virkamiehet ovat tehneet työnsä huolella.

"Mitä maksaisi sakot?"
Tämä oli fiksu kysymys, sillä siihen tulen nojaamaan oman lopullisen kantani. Vastaavanlaisissa markkinatuomioistuimien tuomioissa on sakkosumma ollut 10-15% tarjouksen arvosta, eli tässä tapauksessa puhutaan noin 40 - 70 000 euron summasta. Ongelmalliseksi näiden sakkojen osalta tuleekin se, että mikäli kaupunginhallitus tulisi tekemään tietoisesti laittoman päätöksen, niin korvausvastuuseen saattaakin hyvin todennäköisesti joutua päätöksen takana ollut hallituksen jäsen henkilökohtaisesti. Kun kaupunginhallituksessa on myös jääviys/esteellisyyskysymyksiä lisättynä sillä, etten henkilökohtaisesti ota riskiä laittomassa päätöksessä, jää summa (mikäli asiasta siis valitetaan ja tulee tuomio) maksettavaksi maksimissaan yhdeksälle henkilölle henkilökohtaisesti. Se on riski, jota itse en henkilökohtaisesti aio ottaa. Olkoonkin, että maksaisin silloin omalta osaltani parin työpaikan säilymisen kaupungissa ja yhtiön osakkeenomistajien paksumman kukkaron.

"Montako henkilöä jää kaupunginhallituksen päätöksen myötä työttömäksi?"
Tähän kysymykseen vastasin edellisen kysymyksen yhteydessä. Mutta merkittäväksi kysymys tulee aiemmin mainitsemani Tontonmäen osalta. Silloin toimittaja Huittinen ei ollut kiinnostunut työllisyysvaikutuksista kaupungissamme. Jos bloginpitäjää pidetään populistisena, niin tässä kummasti pohdiskelee, mitä se populismi oikein on.

Summa summarum. Olen sitä mieltä, että paikallisuus ennen muita. Mutta EI LAITTOMASTI. Ja mielestäni on surkuhupaisaa se, että kaupunginhallitus, konsulttifirma sekä osa virkamiehistöstä tehdään syypääksi siihen, ettei paikallisen yrityksen tarjouksenlaatijat tehneet edullisempaa tarjousta puhepalveluista.

Nyt olen kirjoittanut julkisuuteen sen, mitä lehdistön tiedot antavat periksi. Kunhan asia tästä etenee ja Neues Deutschlandimme kertoo omia lisätotuuksiaan, katson, etten silloin riko mitään salassapitopykäliä, kun käsittelen mitä ilmeisimmin jatkossakin tätä asiaa blogissani.