"Kyse on siis siitä, että jos joku – vaikkapa virkamies - syyllistyy rikokseen, sen tutkintaa ei voida vesittää lähdesuojan varjolla. Ei kai tämä ole liikaa vaadittu, vai haluaisitko sinä suojella rikollista? Mihin muuhun rikokseen voisi myös syyllistyä tietäen, että ei varmasti jää kiinni? Ainakaan minä en kannata tämänkaltaista ajattelutapaa."

"Lähdesuojaa ja salassapitoa voidaan käsitellä useasta eri näkökulmasta. Julkisuudessa medialla on kuitenkin aina viimeinen sana. Kun kyse on asiasta, joka koskee mediaa erityisesti, ovat äänenpainot olleet kohtuullisen korostuneita. Se on ymmärrettävää. On kerrottu, että media on tässä asiassa kansalaisten puolella ja tärkeässä vahtikoiraroolissa. Näinkin varmasti on, mutta niin on myös poliisi."

(Poliisiylijohtaja Mikko Paatero, Poliisilehti.fi, 11.9.)

Oheisiin kommentteihin on helppo yhtyä.

Tämän päivän Neues Deutsc... ei kun siis kaupunginhallituksen kahdestoista jäsen kirjoitti menestyksekkäästi siitä, miten vuonna 1995 ex-kaupunginjohtajamme Erkki Lahikainen esitti poliisitutkinnan käynnistämistä koskien kaupunginhallituksen tietovuotoa ja selvityspyyntö lähti. Seurauksena se, että "Asia ei edennyt kunnolla edes esitutkintaan", niin kuin kaupunginhallituksen 12. jäsen kirjoitti tänään 24.9.

En ihmettele, ettei edennyt.

Ensisijainen syy, miksi allekirjoitin tutkintapyynnön osaltani, ei ole se, että vuodon lähde selviäisi. Se oli vasta toissijainen syy. Tärkeämpänä pidän asian käsittelyä tai käsittelemättömyyttä. Jos tutkintapyyntö ei aiheuta toimia, se on omalla hallituskaudellani ennakkotapaus ja sen seuraus voi olla vaikka seuraava:

– Kaupunginhallituksen jäsen  Ana Koivumäki, tekee paikallisen median edustajan Siiri Lauttakylän kanssa sopimuksen kaupunginhallituksen käsittelemien salaisten asioiden luovuttamisesta median käyttöön ilman minkäänlaista riskiä siitä, että asiasta olisi oikeudellisia seuraamuksia.

Silloin voidaan kysyä, mikä on salainen asia?

Mikäli tämän hallituskauden ensimmäinen salaisen asian vuoto olisi jäänyt ryhmässämme ilman reagointia, olisimme muiden uusikaupunkilaisten poliittisten ryhmien ohella antaneet hiljaisen hyväksyntämme tälle toiminnalle. 

Se etu uudella poliittisella ryhmittymällä on, että voimme tehdä linjanvetoja aivan toisella tavalla kuin vanhoissa kaavoissaan kuppaavat ryhmät.

Linjanvedoista syntyy kulttuuri ja se kulttuuri mitataan aina demokraattisilla vaaleilla.