...elikkäs takaisin tarinoiden pariin. Aikaa kummasti tupsahtikin blogittomuudessa, mutta tänään on hyvä päivä aloittaa se, mikä huomenna haaveeksi jäisi.

Kaupunginvaltuuston kokous kutistui aika tyngäksi, kun Taivassalo oli tehnyt aiemmin kokouksessaan päätöksen olla liittymättä eteenpäinpyrkivään, innovatiiviseen Uuteenkaupunkiin.

Ratkaisu oli hyvä ja aplodien arvoinen. Yhtään perustetta ei ole löytynyt MIKSI Taivassalon olisi pitänyt Uuteenkaupunkiin liittyä ja miten se Uudenkaupungin suossa tarpovan talouden olisi pelastanut, että tänne olisi saatu jopa oma apulaiskaupunginjohtaja.

No olipa nuo liitosneuvottelutkin oma lukunsa. Uusikaupunkilaisneuvotteluvaltuuskunnan nokkamies, valtuuston puheenjohtaja, ei edes ukilaisten ja taivassalolaisten valtuutettujen yhteistapaamisessa pari kuukauta sitten "tiennyt", että viiden vuoden irtisanomissuoja työntekijöiden osalta koski myös uusikaupunkilaisia. Väitti porukalle kirkkain silmin sen koskevan vain Taivassalon kunnan palveluksessa olevia työntekijöitä. Mitäköhän ne neuvottelijat siellä lohileipien ääressä turisivat, jos perusasiat olivat kuukausien neuvottelujen jälkeen kateissa...?

Uskomatonta mutta niin valitettavan totta.

Ja mikäli valtio Taivassalon johonkin "pakkoliittää", niin tuskin persaukinen Uusikaupunki ykkösvaihtoehtona on.

Valtuuston kokouksessa käsiteltiin myös Valkosen aloite tiedottamisesta ja samassa yhteydessä hän esitti asian palauttamista uudelleenvalmisteluun. Syynä oli elinkeino-osaston talouden toteutumisen seurannan toteuttaminen jokaisessa valtuuston kokouksessa. Kun tuota vaikeasti budjetiltaan hallittavaa elinkeinopuolta olisi syytä valtuutettujen seurata.

Kahdeksan valtuutettua halusi äänestyksessä saada jokaiseen valtuuston kokoukseen tiedon elinkeinotoimen talouden toteutumisesta. Kolmellekymmenelleviidelle riittää nykyinen tiedon tulva, vaikka se onkin aika paradoksaalista. Valitetaan ettei tiedetä, ja sitten kun tiedonsaantia olisi tarjolla, vastustetaan...

Tutkimattomat ovat herrain tiet.