..nimittäin siinä mielessä, että valtuutettu ei kyennyt istumaan kokouksessa, vaan jätti luottamustehtäviensä hoitamisen kesken kokouksen jostain syystä sydämistyneenä koko touhuun. Ellei se sitten ollut  performance -teatteriesitys edustajalta pimittää muilta pissille meno. Taustalla kun on tuota näyttelijäkokemusta.

Meikäläinen taitaa olla suurin "syyllinen" tapahtuneeseen. Valmisteltu puheenvuoro kädessäni oli ilmeisesti liikaa yhdelle valtuutetulle. Kävelin puheenvuoroni  kanssa puhujakorokkeelle ja pari riviä luettuani demareiden Niittyluoto huusi, että "asiaan". No ei siinä auttanut meikäläisen sanoa kuin, että "koko ajan olen asiassa, kunhan Niittyluoto malttaisi kuunnella loppuun".

Taisin siinä heittää lauseen tai kaksi tekstiä paperista, kun samainen paikallisen valtaklaanin filosofi aloitti jälleen epämääräisen huutelumylläkkänsä ja nousi yllättäen ylös, keräsi kimpsunsa ja kampsunsa ja lampsi ulos teatterista tai siis Crusellin salista. Eipä tämä tempaus taida paikalliseen Neues Deutchlandiin päätyä... Moni arvaa varmaan miksei.

Kaikkea sitä näkee kun vanhaksi elää... No, vieläkään ei ole oikein auennut, että mikä miestä mätti. Tosin ei se ainakaan ollut puheenvuoroni aihe, kun mies ei sitä loppuun edes kuunnellut. Tuskin oikein alkuakaan. Ehkä minulla oli paidassani liikaa punaista, who knows.

•••••••

Eipä liitetty sitten lasten päivähoitoa opetustoimeen. Noh, tiukasti äänellä hävitty, mutta sellaista se. Tähän tällä kertaa asian tiimoilta tyytyminen. Hauskaa asiankäsittelyssä oli se, että siinä tuli puolin ja toisin heitettyä legendaa ja vasta-argumentteja ryhmätoveri Valkosen kanssa, joka oli tällä kertaa äänestyksessä voittajien puolella. Hitto, siinä meni kymmenen euroa punaisimman äärioikeistolaisen punaiseen taskuun vedonlyönnin tappion seurauksena. Aina ei vaan voi voittaa. Onnea Java. Veit sitten proletaarin perheeltä aamupuurot. Poliittinen muistini on pitkä, joten perinteisestihän kosto elää näissä hommissa.

•••••••

Kovan onnen puheenvuoroni, jonka avulla edustajiston määrä väheni yhdellä ainakin sen kokouksen ajaksi, koski aloitetta seminaarien ja muiden mukavien seikkailujen pitämistä kotikunnassamme. Eipä palautunut hallitukselle uudelleenvalmisteluun ja hieman hymyilytti, että alkuperäisistä aloitteen allekirjoittajistakin osa äänesti loppujen lopuksi itseään vastaan. Turpakeikka luvuin 31-11, kun yksi oli joukosta poissa. No, jatkossa sitten seikkaillaan pitkin maakuntia ihan niin kuin ennenkin.

Se vaan nyt joskus on sellaista silmänlumetta. Tämä politiikka.