"Työrauhaa tarvitaan"

...otsikoi Matti Jussila ansiokkaasti pääkirjoituksensa. Tuosta olen täysin samaa mieltä. Osaltani sellaisen olen muun muassa istuvalle kaupunginjohtajallemme suonut, vaikka päätoimittaja toteaakin:

"Valitettavasti muutama kaupunginvaltuutettu on pitkään "palkinnut" hänen ponnistelunsa asiattomalla arvostelulla, kohtuuttomilla nettihyökkäyksillä ja suoranaisella häirinnällä"

Kovaa tekstiä. Asiaton arvostelu? Kyllä, mikäli sellaiseksi voidaan lukea muun muassa toteaminen, että Uusikaupunki on yhdeksän vuotta peräkkäin tehnyt miinusmerkkisen tilinpäätöksen. Kyllä, mikäli kaupunginjohtajan junailemaa Tontomäki -projektia arvostellaan ja niin edelleen. Omasta blogitsani voi lukea lisää näitä "asiattomia arvosteluja" edelleenkin. Ellei oikeus toisin päätä. Olisin toivonut Matti Jussilan tasoiselta vaikuttajalta myös esimerkkejä tuohon väitteeseen.
Kohtuuton nettihyökkäys? Tämä olisi kaivannut myös tuekseen esimerkin. Ilmeisesti tämä teksti on sitä.
Suoranaisella häirinnällä? Tämän väitteen kannattaisi jo viranomaisten virkapukuisten osaston selvittää. Saa kaiken tukeni. En ole hyväksynyt, enkä koskaan tule hyväksymään henkilöön kohdistuvaa häirintää. Onneksi häirinnästä on olemassa laki ja sanktiot. Ehkä näistä kolmesta väitteestä tämän esiintuominen esimerkillä olisi ollut kaikkein tärkein osoittaa.

Omaa propagandapuheenvuoroaan ja -luentoaan Jussila jatkaa heittämällä ilmoille kaikkien luettavaksi suoria syytteitä:

"Olennainen osa kansanvaltaista järjestelmää on kuitenkin myös asiallinen käyttäytyminen, muiden toimijoiden -vastustajienkin- kunnioittaminen ja niin sanotut normaalit käytöstavat. Nämä ovat valitettavasti muutamilta valtuutetuilta puuttuneet jo pitkään".

Ja taas heittoja ilman esimerkkejä. Jos asiallista käyttäytymistä ei ole kädennosto kokouksessa puheenvuoropyynnin merkiksi ja sen saamisen odottaminen, käytöskouluttajaksi asemansa mukanaan suomalla auktoriteetilla itsensä nostanut Matti Jussila voi kertoa toisenlaisen toimintatavan. Itse asiassa nämä väitteet ovat sikäli erikoisia, ettei Matti Jussila ole osallistunut edes yleisönä yhteenkään tilaisuuteen missä hänen anonyymivaltuutetut ovat "häiriköineet". Mitä tulee muiden toimijoiden, niiden vastustajienkin kunnioittamiseen, Matti Jussila osoittaa omalla tekstillään olevansa kykenemätön tulkitsemaan omaa tekstiään omakohtaisesti. Jos perättömien puhuminen, systemaattinen mustamaalaaminen, kuuluu osana kunnioitukseen myönnän, etten näitä ole kyennyt toteuttamaan Matti Jussilan haluamalla tavalla.

"Uudellakaupungilla ei ole missään tapauksessa tässä tilanteessa varaa menettää kaupunginjohtaja Kari Koskea. Kaupunki on nyt poikkeuksellisten suurten haasteiden edessä ja niiden menestykselliseen edistämiseen ja valmiiksi saattamiseen tarvitaan hänen tietojaan, taitojaan ja yhteyksiään."

Tämä on selkeä Matti Jussilan mielipide ja se suotakoon hänelle. Mutta yleistys, että vajaalla 16 000 kaupungin asukkaalla ei olisi varaa menettää, on jo karskia. Ja täytyy aina muistaa, että mikäli joku ihminen on "korvaamaton" niin niiden kuuluisien hälytyskellojen pitäisi soida jokaisen päässä. Kukaan ei ole korvaamaton, en edes minä, Koski tai Jussila.
Jussila esittää miten olemme juuri nyt poikkeuksellisten suurien haasteiden edessä. Pitää paikkansa, mutta vaivautuisiko Matti Jussila myös kaivamaan lukuja ja syitä tueksi sille, miksi me olemme poikkeuksellisen suurten haasteiden edessä. Viimeinen kymmenen vuotta kaupungin talous on painunut kelkan lailla alaspäin. Siinä se haaste. Miksi päätoimittaja Matti Jussilan mainitsemat tiedot, taidot ja yhteydet on pimitetty päättäjiltä nämä vuodet ja nyt vasta kaivetaan esille hänen tekstinsä mukaan? Toisaalta jos Matti Jussila olisi maininnut, että Uudenkaupungin sijaan Uudenkaupungin Sanomilla ei ole varaa menettää kaupunginjohtajaa, olisin nyökännyt.

"Tilanne pitäisi korjata pikaisesti. Luonnollisinta tietenkin olisi, että se tapahtuisi asianomaisten omana ryhdistäytymisenä."

Tämä on jälleen Matti Jussilan mielipide. Tottakai norsunluutornistaan ylhäältä alaspäin opastuksia jakava Matti Jussila haluaisi, että nämä "häirikkövaltuutetut" asettuisivat aivan kaikessa niille poliittisille linjoille jotka sopivat akselille Uudenkaupungin Sanomat–kaupungin virkajohto–korkein poliittinen johto. Kynä, paperia ja henkilökaavio kynällä paperille, niin tyhmemmällekin kuntalaiselle avautuu, miksi päätoimittaja Matti Jussila pitää tilanteen korjaamista tärkeänä. Miksi, arvoisa Matti Jussila, tilannetta ei voi korjata myös siihen suuntaan, että Uudenkaupungin Sanomat siirtyisi avoimuuden hengessä objektiiviseen uutisointiin? Henkilöpalvonnalla on huono kaiku entisissä kommunistisissakin maissa. Itseasiassa seuraavassa lauseessaan päätoimittaja Matti Jussila osoittaa ihannointinsa yksipuoluejärjestelmään ja diktatuuriin edellisen toteamuksensa jälkeen, vaikka puhuukin jatkuvasti teksteissään kansanvallasta:

"Ellei se olisi jostain syystä mahdollista, pitäisi kansanvaltaisessa järjestelmässä voida käyttää sellaisia sopivia keinoja, joita noudatetaan vastaavissa tilanteissa vaikkapa perheissä, työpaikoilla ja monissa muissa yhteisöissä."

Vihakirjoittelun luvatulla aikakaudella päätoimittaja Matti Jussilla esittää "häirikkövaltuutetuille" fiksusti rangaistusta, sanktiota. Joissakin perheissä otetaan lapsilta kännykkä määräajaksi pois. Työpaikoilla annetaan potkut. Nämä siis noista kahdesta. Mutta kun kumpaakaan sanktiota ei voi käyttää kaupunginvaltuutettuihin, pitää sanktiota etsiä politiikan historiasta. Myönnän lukeutuvani kunnallispolitiikassa toisinajattelijoihin. Se, miten kautta maailmanhistorian toisinajattelijoita on politiikassa kohdeltu, ei ole ihmiskunnan kannalta kovin mairittelevaa. Esimerkkimaita voisin näistä rangaistuskäytännöistä nostaa vaikkapa edesmeennen Neuvostoliiton ja ehkä jopa nykyisen Venäjän, Kiinan ja Pohjois-Korean. Toisaalta kotimainen saunan taakse tai sakinhivutus on ilmeisesti myös suosittu toisinajattelijoiden kohtelu. Myös vapaustaistelumme aikaisten "valkoisten"  järjestämien  "kuljetusten" käyttönotto on varmaan edessä päätoimittaja Matti Jussilan tekstin toteuttamisessa. Aika näyttää mitkä ovat päätoimittaja Matti Jussilalle nämä "sopivat keinot".