Kun kotiuduin taloustyöryhmän ja hallituksen kokouksesta äskettäin, oli sähköpostilaatikkoani (kuin myös ilmeisesti monen muunkin luottamustoimihenkilön) muistettu arvovaltaisella postilla:

Tervehdys

Valtuutettujen Rainer Tähtisen ja Jari Valkosen toimesta tapahtuva
jatkuva muiden valtuutettujen ja virkamiesten asiaton mollaaminen voisi
pikku hiljaa jäädä vähemmälle.

Rainer Tähtinen ja Jari Valkosen viestissä, 18.10.2009 klo 01:34,
mainittu, 16.2.2009 valmistunut ja Heikki Miettisen laatima
"Säästöpotentiaali -malli" on esitelty kaupunginvaltuuston
strategiaseminaarissa Naantalissa 23.3.2009 klo 10.00-10.30
talousjohtaja Anne Takalan toimesta.

Ko. seminaarissa esiteltiin huomattava määrä erilaista aineistoa, joten
on sinänsä ymmärrettävää, että kaikkea ei muista. Vai aiheuttiko
valtuutettu Valkosen muistinmenetyksen sama aine, joka esti häntä
osallistumasta toiseen seminaaripäivään.

Kaupunginjohtaja Kari Koski

No, onpa siinä meillä luettavaa ja ihan päivämäärällä ja kellonajalla esitetty, milloin meille muistamattomille on tuo vertailututkimus esitetty...

Erikoista on se, että monilta valtuutetuilta saamani vastaussähköposti lähettämääni kyseiseen vertailututkimukseen, on ollut samansisältöinen:
– Porukka on ihmetellyt, miksei tätä ole meille luottamustoimihenkilöille esitetty!!

Ja samassa tilaisuudessa olemme kuitenkin kaikki tuolloin olleet.

Kysyin tänään asiaa varsin suorin sanoin talousjohtajaltamme, joka kertoi esitelleensä asian kaupunginjohtajan "myllykirjeessä" mainittuna ajankohtana. Tosiasia on kuitenkin, että meille esitettiin kokonaistutkimuksesta VAIN vertailutiedot käyttötalouden osalta.

Talousjohtaja kertoi miten papereissa luki suoraan tutkimuksen nimi ja tekijä. No niin luki.

Kaupunginjohtajan lyhyt kommentti asiaan oli:

– Miksette pyytänyt tutkimusta!

Voi hyvää päivää. Miten voi pyytää sellaista, jonka olemassolosta ei ole tietoa? Talousjohtajan esittämän yhden "Käyttötalous"-dian nojalla meidän tyhmien valtuutettujen (tai siis minun) olisi pitänyt ymmärtää, että kyseinen pylväsdiagrammi oliki 1/50 -osa suurempaa, seikkaperäistä vertailutietopakettia.

Ohessa ote tiedotusvälineille antamastamme lausunnosta:

– Hallituksen nimeämä taloustyöryhmä on kokoontunut lähes viikoittain ilman ”työkalua”. Se olisi vertailututkimuksen perusteella pystynyt priorisoimaan säästökohteet ja selvittämään syyt, mikäli joissain kuluissa odotekustannukset ovat huomattavasti alle toteutuneiden kulujen.

– Vertailututkimuksen tulokset olisi pitänyt toimittaa jokaiselle valtuustoryhmälle kokonaisuudessaan. Sen pohjalta poliittiset ryhmittymät olisivat voineet tutustua kulurakenteeseen Uudessakaupungissa

– Nyt virkamiesjohto on tuonut esityksenä ”sopiviksi” katsomiaan säästökohteita selvityksestä ilman, että luottamustoimihenkilöille olisi annettu kuvaa kokonaisuudesta, jonka perään on kuukausien ajan haikailtu.

– Olen taloustyöryhmässäkin kysynyt, voiko saada käyttöön esimerkiksi  tietoja vastaavankokoisten kuntien kuluista esimerkiksi vanhustyön osalta. Vastaus on ollut ettei sellaisia ole! (Ja tämän kysymyksen ja vastauksen muistaa lisäkseni kolme taloustyöryhmän jäsentä!)

Selvitystyö on siinä suhteessa merkittävä paperipumaska, että sen avulla olisi voitu välttää Uuttakaupunkia höyläävä tasainen juustohöylä.

Selvitystyön numeroiden merkittävyydestä tai merkityksettömyydestä sen verran, että esimerkiksi ”Perusopetuksen kouluverkkoselvitys” –asiakirjan sivulla 11, konsultti Oksanen lainaa suoraan verrokkiselvitystä:

"Nettokustannusten ja odotekustannusten ero on noin 0,61 milj. euroa. Tästä voidaan vetää johtopäätös, jonka mukaan Uudenkaupungin oppilaskohtaisia nettokustannuksia voidaan odotekustannustarkastelun perusteella kiristää."