Joni (ps) ja Sanna (vas) ovat ansiokkaasti tuoneet paikallislehdissä esille pienten lasten vanhempia kiinnostavan asian, kotihoidontuen kuntalisän ja myös perusteet sen maksamiselle.
Haluankin omalta osaltani tuoda vuosien varrella paikallisilta poliitikoilta, niin rivivaltuutetuilta kuin aikoinaan sosiaali- ja terveyslautakunnan ja hallituksen jäseniltä saamani ”Ei kuntalisää” –vastaukset kursivoituna.

”Kuntalisä on tuki jota moni tulee käyttämään väärin.”
Tällä vastaaja viittaa paikallisten maatalojen emäntiin, jotka jo muutenkin ovat kotona pienten lastensa kanssa. Vastakysymys. Kuinka monta alle kolmevuotiaan lapsen äitiä on Uudessakaupungissa maatalon emäntänä? Vastaaja vetoaa tässä kannassaan marginaaliryhmään.

”Kuntalisä hyödyttää vain suurituloisia.”
Erikoinen vastaus. Kun kuntalisää ei makseta, vain suurituloisilla on mahdollisuus tehdä tosiasiallinen valinta lapsen kotihoidosta. Merkittävä kuntalisä antaisi todellisen valinnan mahdollisuuden myös pieni- ja keskituloisille vanhemmille.

”Meidän poliitikkojen kuuluu kantaa myös huolta vanhempien eläkekertymästä.”
Yksi merkillisimmistä perusteluista. On totta, että kotona lastaan hoitavalle kertyy mitätön eläke verrattuna siihen, mikäli hän olisi työelämässä. Siihen ei kuntapäättäjä edes pääse vaikuttamaan. Vastakysymys. Onko kunnallispoliitikon tehtävä toimia holhoojana, eikä luottaa vanhempien omaan harkintakykyyn tässäkään asiassa?

”Lasten kotihoidontuen kuntalisä luo työttömyyttä.”
Tämä pitää osaltaan paikkansa. Neljää alle 3-vuotiasta lasta kohti täytyy olla yksi lastenhoitaja. Jos neljä lasta jää kotiin, lastenhoitajalla ei ole työtä. Mutta tässä kohtaa vastaaja jää puolitiehen. Neljä vanhempaa on jäänyt kotiin työelämästä ja sen vaikutus työmarkkinoilla jää kokonaan huomiotta.

”Ei ole todistettu mitenkään kuntalisän tuovan säästöä kunnalle.”
Vastaaja on unohtanut yhden tärkeän seikan; ”Lapset ja lapsiperheet eivät ole menoerä, vaan investointi tulevaisuuteen”. Tämä lause jäi viime laman aikana unholaan valtakunnallisestikin.

Ohessa muutama esimerkki. Se, ovatko vastaukset osuvia, voi jokainen tykönään arvioida. Omat arvioni esitin ja voin olla myös väärässä. Faktaa on kuitenkin se, että jo vuonna 2004 alle kolmevuotiaan päivähoitopaikka maksoi kunnalle yli 840 euroa/kk. Sinun ja minun verorahoja siis. Vanhemmat maksoivat lisäksi hoitomaksun. Jos perheessä oli tuolloin kaksi alle kolmevuotiasta lasta kunnallisessa päivähoidossa, heidän kustannukset veronmaksajille olivat 1 680 euroa/kk.
Olen pyytänyt sosiaalijohtajaa toimittamaan tämän päivän luvut.
Haluankin jättää jokaiselle uusikaupunkilaiselle, niin kuntapäättäjälle kuin muillekin pohdittavaksi seuraavan asian:
– Onko lasten kunnallinen/yksityinen päivähoito luotu palvelemaan kuntalaisia, vai ovatko kuntalaiset luotu palvelemaan päivähoitosektorin tarpeita?
Mikäli omassa pienoisyhteiskunnassamme haluamme osoittaa poliitikkoina arvostusta aidolle vanhemmuudelle ja terveelle perhekäsitykselle, voimme tehdä sen vain rahalla.
Korulauseilla olemme sitä jo yrittäneet.