Uudenkaupungin Sanomissa velloo päätoimittajan ja muutaman "kaverin" masinoima "kansanliike", mikä sinällään on ihan ymmärrettävää, eikä edes yllättävää...

Eikä yllättävää ole edes se, että kaupunginhallituksen puheenjohtajan pää käännettiin asiassa ilmeisesti varsin nopeasti ja tuleva maanantai tuleekin olemaan mielenkiintoinen, kun saamme asian taas hallituksen käsittelyyn.

Se siis pitkäjänteisestä päätöksenteosta. Kun pari "hyvää kaveria" hiukan oikoo ajatuksia, niin sillä tavalla sitten täytyy hallitustasollakin toimia.

Puheet hiilineutraalista kunnasta ja höpöhöpöhöpstä konkretisoituvat hallituksessa maanantaina. Viimeistään valtuustossa. Tosin epäilen vahvasti masinoinnin tuottavan tuloksen, ettei asia ole maanantaina valtuuston päätettävissä.

Huolestuttavana koko tuuliviiri, ei vaan tuulimyllykeskustelussa on jälleen kerran paikallislehden tekjöiden, sen toimittajien, rooli.

Uudesskaupungissa paikallislehti ei toimi puolueettomana tiedottajana, vaan pienen piirin edunvalvojana pukeutuen tiedottajan rooliin.

Mitä tuulimyllyjen suhteen olen mieltä? Henkilökohtaisesti en ole vastaan, mutta mikäli tuulimyllyratkaisu on kuntalaisten tahdon vastaista, kuuntelen kuntalaisia ja annan oman ääneni sen mukaan.

Paikallislehden kirjoittelu ei siihen vaikuta. Ei edes päätoimittajan mainostama tekstaripalsta, joka hänen mukaansa "palvelee sananvapautta".

Joopajoo... Kunhan se palvelee samalla myös "korkeampia" tarkoitusperiä.

Onneksi moni lehtien lukija on oppinut jo kriittiseen paikallisplarinkin tarkasteluun. Emme enää elä seitsemänkymmenluvulla. Onneksi.