Olemme uusia kaupunginvaltuustossa. Neljän hengen ryhmämme. Muut kolme olivat ensimmäistä kertaa edustajina, mutta itse huomasin, että kahdentoista vuoden takaisesta aika paljon samoja naamoja istuu samoilla penkeillä nykyäänkin.

Kai se on hyvä. Kolikolla kaksi puolta. Parempi puoli on se, että tietää kokousekniikan ja sen koukerot. Huonompi puoli on se, että ihminen (homo sapiens) on urautuva. "Kun ennenkin on tehty näin, niin nytkin täytyy niin tehdä". Toivotavasti joku potkaisee nilkkaan kun alan itse kangistua vanhoihin kaavoihin.

Miksi muuten täytyy olla niin perhanan tärkeän oloinenkaupunginvaltuuston kokouksessa jos ei ole edes mitään sanottavaa koskaan?

Pois sellainen turha tärkeily. Tavallisia kuntalaisiahan me olemme. Puutteinemme ja etuinemme.