Paluu todellisuuteen

Uudenkaupungin Sanomat 13.9.2012
Uudessakaupungissa ovat kaikki asiat kunnossa, näin uskotellaan. Mutta miten on? Jos kaupunkimme taloutta käytetään mittapuuna, tilanne on juuri päinvastoin!
Jos katsoo taaksepäin 20 vuoden päähän, niin kaupungissa asui tuolloin noin 2800 asukasta enemmän. Asukasluvun väheneminen on ollut rajua, kun sitä verrataan vastaavan kokoisiin kuntiin Suomessa.
Lasten ja nuorten osuus väestöstä on pitkään pienentynyt nopeammin kuin koko maassa ja syntyneisyys on jäänyt alle vastaavan kokoisten kuntien. Vastaavasti yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on noussut nopeasti. Tämä kehitys tulee jatkumaan ja kiihtymään ennusteiden valossa.
Tilanne viimeisen tilinpäätöksen mukaan on jo pidempään ollut seuraava:” Terveydenhuollon ja vanhustyön tarvevakioidut kustannukset olivat vuonna 2011 edelleen 10 % yli laskennallisen tarpeen. Tämä tarkoittaa, että Uki käyttää terveyden- ja vanhustenhuoltoon yli 3 milj. e tarvetta enemmän”.
Vuoden 2006 lopussa kaupungilla oli lainaa 20,1 milj. e eli 1253 e silloista asukasta kohden ja Uudenkaupungin konsernin lainakanta oli 34 milj. e eli noin 2408 e/as. Vuoden 2011 lopussa vastaavat velkaluvut olivat: 28,2 milj. e eli 1795 e/as ja konsernin 68 milj. e eli 4383 e/as.
Konsernin lainakanta on kasvanut erittäin nopeasti, koska kaupunki on, elinkeinopolitiikkansa velvoittamana, pääosakkaana uusissa yrityksille toimitiloja rakentavissa yhtiöissä.
Yhteisöveron korkea tuotto piti kaupungin kokonaisverotulot huomattavasti yli vertailuryhmien ja kovassa kasvussa vuosina 1996-2000. Vielä vuonna 2001 verotulot olivat 30 % korkeammat kuin maassa keskimäärin, mutta vuodesta 2002 alkaen ne ovat jääneet alle sen.
Kertynyttä rahaa laitettiin onneksi säästöön. Mutta nyt säästöt ovat huvenneet seuraavasti: Vuoden 2005 alussa kaupungin rahavarat (kassa ja sijoitukset) olivat 21,5 milj. euroa ja vuoden 2011 lopussa ne olivat enää 13,7 milj. euroa!
Muistettakoon myös, että viime tilivuonna 2011 Ukin taloutta paransivat kertaluonteisesti sekä saaritonttien myyntitulot että Novidan rakennusten myynnin takia tehty poistoerojen tuloutus! Silti Ukilla oli vuoden 2011 tilinpäätöksen mukaan taseessa noin 2.8 milj. e kattamatonta alijäämää.
Alijäämää on ollut jo useita vuosia. Maksamme edelleen 90-luvun kaupunkitalouden sopeutustoimista. Siten Ukin asukaskohtaiset eläke- ja varhaiseläke-menoperusteiset maksut ovat olleet korkeat ja niiden kasvu on ollut 1,5-kertainen koko maahan verrattuna. Nyt ne ovat noin 1 milj. e yli keskiarvokustannusten.
Myös työpaikkojen määrä alkoi laskea Ukissa 10 vuotta sitten. Entisen 90-luvun alkuvuosien laman jälkeinen työpaikkanousu siis katkesi. Olemme olleet viime vuosina Varsinais-Suomen kärkikolmikossa työttömyystilastoissa ja edelleen työttömyys on yli maan keskiarvon.
Kaupunginhallitukselle annettiin tiedoksi 27.8 kuluvan vuoden alkupuoliskon (6kk) talouden toteuma. Se oli karua tekstiä: mm. omaisuuden myyntituloja ei kerry ennakoidusti. Sosiaali- ja terveyskeskuksen nettomenot ovat kasvaneet 2,4 milj. e, 9 %, edellisestä vuodesta. Kaupungin vuosikate on laskenut lähes 3 milj. e vuodesta 2011. Mikäli menot kasvavat koko vuoden kuluneen 6kk:n vauhtia, vuosikate ja tulos tulevat jäämään 2-3 milj. e alle valtuuston joulukuussa hyväksymän talousarvion. Sekin jäi yhden valtuustoäänen enemmistöllä noin 1,5 milj. e alijäämäiseksi eli miinukselle jo lähtiessä!
Ellemme saa menojamme kuriin, niin ns. kriisikunnaksi ajautuminen lähenee jo vuonna 2014. Silloin palveluiden leikkausmääräykset tulevat valtiojohdosta! Ylimääräisiä valtioapuja on vaikea enää saada, koska Nokia-vetoisen ja Euroalueen kriisin myötä Suomessa on jo liikaa erityistukialueita. Lisäksi tuleva kuntauudistus tuonee lisäongelmia talouteen.
Huolimatta erittäin valoisista kaupungin teollisuusuutisista, joiden vaikutus kaupungin taloudessa näkyy vasta vuosien päästä oikeina uusina työpaikkoina ja verotuloina, meillä on edelleen ratkaisematta isoja rakenteellisia ongelmia. Niitä ei ratkaise uudet teolliset työpaikat!
Perustamme on liian hatara kestämään mm. maailmantalouden pitkittyvää kriisiä. Sen pitkittyminen tulee näkymään myös Uki-konserniin viime vuosina nopeasti tulleissa teollisuushalleissa. Ukin rahakirstu ei kestä enää yhtään Pyhämaan Tontonmäen tyyppisiä hankkeita tai Masku-kiinteistöille myytyjä rantakiinteistökauppoja Lokalahdella!
Meille on kasautunut jo nyt noin 2%- yksikön veronkorotuspaine! Syy on yksinkertainen: menomme ovat kasvaneet tuloja enemmän liian kauan. Lisäksi nopea lisävelanotto kaupunkikoneiston arkipyörittämiseen alkaa olla liian lähellä. Edelleen kaupungin hallinnassa on liikaa katuja, kiinteistöjä, maita, putkia ja teitä, jotka kaipaavat kipeästi vähintään korjausinvestointeja pysyäkseen edes välttävässä toimintakunnossa. Mitä onkaan mahdollisten kuntaliitosten jälkeen?
Moniin vuosiin emme ole enää saaneet verotulorahojamme riittämään tarvittaviin investointeihin. Yksi esimerkki odottavista suurinvestoinneista on Viikaisten koulu. Tämä on se poliittinen pelikenttä, jossa kunnallispäättäjät toimivat. Edellä luetellut luvut ja tilastolliset tosiasiat ovat poimittu kuudesta perättäisestä tilinpäätöksestä. Ne perii seuraava valtuusto, joka aina tekee päätökset enemmistöperiaatteella isojen puolueiden johdolla.
On perusteltua kysyä, ovatko valtuuston suuret puolueet, niiden poliittiset johtajat, virkamiesjohto ja media onnistuneet suurissa linjaratkaisuissaan, ajankäytössään, painotuksissaan ja julkilausumissaan? Uutisointien ja tilastojen valossa väitän, että eivät ole. Talouskurimuksesta huolimatta Uki on erinomainen paikka asua.